Arjen rytmi

                                                           

Pieni hetki on  kirjoittelusta päässyt kulumaan. Nyt eletään jo helmikuuta, joka sekin alkaa olla puolillaan. Hurjaa, mitä vauhtia aika kulkeekaan. Parin viikon päästä on meillä Kainuussa jo hiihtoloma.






Olen nyt kuukauden verran ehtinyt käymään sairaanhoitajan opintoja. Vasta nyt opiskelu alkaa tuntumaan oikeasti innostavalta. Alkuun tahti koulussa tuntui kauhean nopealta ja hetken aikaa piti opetella oppimaan jälleen. Mutta tosiaan, nyt alkaa jo tuntumaan hieman paremmalta. Helppoa ei edelleenkään ole työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen. Kuitenkin ajattelen vaivan olevan kaiken arvoista. Itselläni on sellainen tunne, että eteenpäin mennään kaikinpuolin elämässä, kuten olen haaveillutkin.


















Tomas-poika voi oikein hyvin. Hän jatkaa huimaa kehitysvauhtiaan ja on muuttumassa kokoajan enempi taaperomaiseksi. Hän on todellinen touhuaja. Hänestä on ihana tutkia kaikkea. Voi kuinka sievä ja ihana hän onkaan. Kotipäivät hänen kanssaan ovat minulle kaikkein parasta.

Tomas saa olla kotona, eli ei käy vielä hoidossa missään. Jos minä ja mieheni olemme molemmat koulussa tai töissä, Tomasta hoitaa normaalisti hänen ukkinsa. Heillä sujuu hyin. Yhdessä he lämmittävät uunia, käyvät vähän ulkoilemassa, viettävät rauhallisia ja turvallisia kotipäiviä täällä meillä.

Myös mieheni äiti, Tomaksen toinen mummi on käynyt Tomasta nyt kerran hoitamassa meillä ja jatkossa tulee käymään uudestaan.

Päivähoitoon murunen menee luultavasti syyskuussa. Olemme hakeneet lähipäiväkotiin hänelle paikkaa muutamana päivänä viikossa. Päiväkotia voi hyvällä omallatunnolla sanoa lähipäiväkodiksi, sillä se näkyy ikkunastamme. Valitsimme sen välimatkan lisäksi siitä syystä, että se on Kajaanin pienimpiä paikkoja.

Alkuvuodesta on opiskelun lisäksi ehtinyt tapahtua muutakin meille merkittävää. Saimme yhteisen kummilapsen mieheni kanssa. Aivan ihana asia! Ensi viikonloppuna tapaamme taas kummipoikaamme ja saamme tutustua häneen lisää. Äitinä sitä osaa ajatella kummiuden tehtävää hyvin merkittävänä kunniana.

Meillä suunnitellaan myös eräitä juhlia! Tomas täyttää huhtikuun alussa vuoden. Pääsemme ensimmäistä kertaa järjestämään syntymäpäiväjuhlat omalle lapsellemme, jännittävää. Vieraita on jo kutsuttu ja kakku tilattu Jeren siskolta. Siitä kerkeän teille kertoa myöhemmin lisää :)

Toivottavasti teidän vuotenne on lähtenyt mukavasti käyntiin!
Ihanaa huomista ystävänpäivää 💖